KARIBIAN RISTEILY SUMMA SUMMARUM

Lähtisinkö uudelleen? Totta kai lähden Costa Deliziosan tasoiselle risteilylle koska vain varat ja aikataulut antavat myöten. Kaikki on niin upeasti valmiiksi suunniteltu, helpoksi tehty ja nautinnollisen letkeää oleilua hyvän palvelun ja ruuan kera näyttävissä puitteissa. Aikamoista vastapainoa normimatkoilleni, jossa kaikki on suunniteltu ja varattu itse.


Costalle valmistuu syksyllä Costa Smeralda, joka vetää 6000 matkustajaa + miehistön. Alus valmistetaan tietojeni mukaan Turussa ja neitsytristeily on Euroopassa loppuvuodesta 2019. Uskon että on mahtava paatti, mutta minulle ehkä noin iso määrä ihmisiä yhdessä laivassa on liikaa. Ehkä joudun jossain vaiheessa syömään sanani ja lähden Smeraldalle mieheni kanssa :)

Italiaanot osaavat tämän jutun ja temperamentillaan maustavat lomaa pienillä ex tempore tempauksilla. Varmasti muillakin varustamoilla on vastaavaa meininkiä ja jopa hienompia laivoja, mutta jähmeähköön suomalaiseen tuo 'la dolce vita' -asenne uppoaa ja vapauttaa tunnelmaa .

Olin tosin hieman kummajainen pääkohderyhmä eläkepariskuntien keskellä, koostuihan seurueeni itseni lisäksi kolmesta esimurkkuikäisestä lapsenlapsestani. Heidätkin oli kuitenkin mukavasti huomioitu omalla ohjelmallaan ja saivat siten pienen ruiskeen kansainvälisyyttä matkan aikana. Olemme reissanneet paljon yhdessä, joten tämäkin sujui ilman suurempia erimielisyyksiä. Vähän joutui toki kuria pitämään ja sitten sainkin kuulla: 'älä ragee' eli vanhusten kielellä kait älä raivostu. Kun olemme samaa kärsimättömien lahkoa, sellaista sattuu :)

Matkan highlightit meikäläisen luetteloimana:

- Costa Deliziosa on hieno laiva eikä siellä ollut ruuhkien tunnetta vaikka matkustajia ja henkilökuntaa oli yli 4000 henkeä. Aktiviteettien ja laivan layoutin suunnittelu mahdollistaa tämän

- Ruoka, ruoka ja ruoka. Fantastista, laadukasta, maukasta, parasta oli klo 18 pitkä 4-6 ruokalajin illallinen (joka osiossa kolme mistä valita). Sinne oli pukukoodi kuten Casual, Floral, Italian, Gala jne. ja yritimme noudattaa niitä parhaamme mukaan vaikka valtaisaa puvustoa ei mukana ollutkaan

 


- Palvelu pelasi niin ravintoloissa, baareissa ja hyttipalvelussa. Pojat tulivat ilmeisesti kyllästetyiksi Pepsistä ja pari baarimikkoa heidät jo nimeltä tunsivat...



- All inklusive, joka meillä oli Premium-paketti, kattoi tosi hyvin ruoka ja juomatarjonnan. Sillä pärjäsi lähes kokonaan. Oli laivalla silti runsaasti rahalleni kysyntää, shoppailu, Spa jne.





- Diario de Bordo -lehti tuli joka ilta ja siinä kerrottiin kaiken kattavasti seuraavan päivän jumpat, tanssit, luennot, ravintolojen aukioloajat, maihin menon aikataulut, valuutat jnejne











  

- 12-17 vuotiailla oli oma Teen Zone kerho, tiedote ohjelmasta tuli joka ilta seuraavan päivän tapahtumista

 - Mahtavat teemajuhlat ja musiikki/akrobatia/taikuus/tanssiesitykset joka ilta tekivät vaikutuksen
- Upea Spa-osasto oli, kävin pari kertaa ja muuten ihana mutta hinnat todella suolaisia. En ole koskaan käynyt niin kalliissa kuumakivihieronnassa ja olen niissä käynyt...



Pari miinustakin annan:

- Ikkkunahyttimme oli aika kulahtanut, mutta kylläkin hyvin siisti
- Kylpylän hinnat olivat liian korkeat, keskustelin useiden matkustajien kanssa, eivätkä he siksi käytä niitä palveluita

- Hyttimme ikkunaa kyllä pestiin satamissa, mutta aika likainen oli koko ajan

- Room service vastaus kesti ja kesti pari kertaa eikä itse asiassa vastausta tullu lainkaan

- TV ei pelittänyt, ilmoitettiin vain jostakin viasta

- Erikseen ostettu kallis nettiyhteys toimi todella hitaasti ja epävakaisesti

- Käynnit maissa liian lyhyitä, harventaisin käyntejä ja olisin pidemmän aikaa yhdessä kohteessa.

NÄMÄ MIINUKSET OLIVAT PIENIÄ ASIOITA, PÄÄVIRE OLI SE ETTÄ RISTEILY OLI TOSI FANTASTINEN MONELLA TAVALLA! 

Ihana kappelikin löytyy Costa Deliziosalta

MOLTE GRAZIE❤️

MIAMIN KAUTTA KOTIIN...

 11.2. aikaisin aamulla  saavuimme Miamiin. Edellisen illan erinomaisesti menneet pakkaussulkeiset sujuivat hyvin ja kaikkien tavarat olivat tyylikkäästi pakattuna kun oli aika jättää jäähyväiset ihanalle Costa Deliziosalle ja sen mainiolle henkilökunnalle jotka olivat tehneet matkastamme pientä luxusta.

Reissussa on kiva olla, mutta kyllä kotiinpaluukin on mahtavaa. Tosin meillä vielä oli pitkä taival ennenkuin rakkaat perheenjäsenet taas olisivat lähellämme. Miamiin tutustuimme linja-autolla ja siellä asuvan suomalaisen oppaan johdolla. Meillä oli vain n. 5 tuntia aikaa ennen lennolle lähtöä, joten katsoin sen parhaimmaksi tavaksi käyttää aikaa. Matkatavaroiden kanssa tuntemattomaan Miamiin omin päin meno (3 lapsen kanssa) ei houkuttanut. Hyvä oli valinta, sillä pojat ottivatkin tirsat takapenkillä ja luulivat että heidät on kidnapattu, kun me muut menimme piipahtamaan Miami Beachille ja he jäivät yksin kuskin kanssa bussiin. Bussi joutui olemaan liikkeessä, sillä parkkipaikkaa ei ollut  :)

Kivan oloinen miljoonakaupunki, joskus voisi tehdä lähempää tuttavuutta kuten niin monet suomalaiset eläkeläiset tekevät. Miami on rakennettu Atlantin ja Everglades suoalueen väliin ja sinne on rakennettu pilvenpiirtäjiä vasta viime vuosikymmeninä. Maahanmuuttajia Karibian ja Latinalaisen Amerikan maista on paljon. Miami on oikea biletyskeskus, siellä osataan juhlia aamutunneille ja paikoista ei ole pulaa. Sitä kuuluisaa 'Miami Vice' näkymää emme nähneet, sillä se näkyy vain meren puolelta. Veneitä oli kyllä ihan monissa kerroksissa, varmasti useimmilla on vene - eikä mikään ihan pieni sellainen.

Saatuamme pienen kuvan Miamista lähdimme lentoasemalle ja Lufthansan operoimaan kotikoneeseen. Aika väsyneitä olimme jo siinä vaiheessa ja 17 tunnin matka Frankfurtin kautta meni aika hiljaisissa merkeissä leffoja katsellessa. Olimme saaneet olla aika terveitä, Rikulla oli kuitenkin kovaa kurkkukipua, joka sittemmin Suomessa lääkärissä todettiin korvatulehdukseksi. Loman viimeisten tuntien tunnelmat Frankfurt-Helsinki olivat alla olevan näköiset :) Ihana oli reissu, mutta pitkä matkustaminen imee mehut keneltä tahansa.

Kiitos rakkaat mussukat hyvästä matkaseurasta!

CAYMANSAARET JA TYTTÖJEN PÄIVÄ

6.2. Caymansaaret Grand Cayman

Tämä paikka unohtui blogista...

Poijaat eivät jaksaneet Caymansaarille lähteä. Niinpä vietimme leppoisan tyttöjen  iltapäivän saarella shoppaillen ja kuuluisia chicken wingsejä syöden.

Caymansaaret on veroparatiisi, koska se ei peri veroja sen paremmin asukkailtaan kuin yrityksiltään ja jonka takia sinne on rekisteröitynyt runsaasti ulkomaisia yrityksiä ja muuttanut paljon veropakolaisia. Caymansaarilla sijaitseekin enemmän rekisteröityjä yrityksiä kuin siellä on asukkaita. Olin valitettavasti unohtanut raharepun kotiin enkä siten voinut avata firmalle tiliä täällä :)

Caymansaaret oli ainoa kohteistamme, joihin ei päässyt satamalaituriin, liian matalaa. Niinpä pienet veneet kuljettivat meidät rantaan.

 

Myös täällä bongasimme väriä vaihtaviin tuotteisiin erikoistuneen Del Sol myyymälän ja jotakin sieltä tarttui ostoskoriimme.

 KOHTI ROATANIA...

COZUMEL JA MEXICON MEININKIÄ

9.2. COZUMEL JA WIFI

Saavuimme Mexicoon Cozumelin saarelle aamulla ja lähdimme tutustumaan paikkaan avoimin mielin. Heti rannasta alkoi Mexicon tunnelma. Oli kauppoja, ihania kuvauspaikkoja, värikästä meinikiä vaikka kuinka paljon - musiikkia meille turisteille ja niin edelleen. Nautiskelimme rantatunnelmia ensin ja kun lounasaika läheni, menimme lounaalle JA HUIPPUHYVÄÄN WIFI-paikkaan Margaritavilleen, joka oli minulle ja Elsalle tuttu ja hyväksi havaittu ravintolaketju Caymansaarilta.

Siellä syötiin mexikolaista ruokaa paitsi minä, joka aina kaipaan engelsmannien fish&chipsiä :) Koska wifinpuutetta oli ilmassa tosi paljon, jäimme tähän ihanaan rantaravintolaan useammaksi tunniksi. Näin saivat lapsukaiset ruokailun lomassa helpottaa nettiriippuvuuttaan. Tuli hoidettua yhteyksiä kotiin ja kavereihin - laivalla oli netti kallista ja yhteydet lähes olemattomat. Saimme myös valaistuksen Churroon, jota oli mietitty kovasti mitä se oli. Kuvassa makeat churrot lasten käsissä.

Törmäsimme ihaniin sisiliskoihin vai mitä ne nyt täällä ovatkaan. Niitä oli kiva seurata kun omia menojaan menivät. Myös minikilpikonnia oli samassa paikassa. Eivät nuo paljon turisteista hätkähtäneet.

6 tuntia Cozumelissa meni nopeasti ja oli aika palata Deliziosalle. Emme lähteneet San Migueliin, kaupunkiin jossa valtaosa saaren asukkaista elää. Olimme tyytyväisiä ihanaan Mexicolaistunnelmaan, josta saimme nauttia monessa kohdin kävelyretkeämme ja hyvän wifin tarjoamaan helpotukseen yhteydenpidossa :)

ADIOS MEXICO +30C

ROATAN, VÄRIÄ JA VEHREYTTÄ

8.2. ROATAN: APES, BUTTERFLIES, JUNGLE AND BEACH

Saavuimme Hondurasiin Roatanin saarelle aamulla. Honduras on maailman neljänneksi köyhin maa, se on todella rehevä ja hyvin omaleimainen. Karibian maille tyypillinen värikkyys on taloihin saakka. Bongasimme myös Del Sol - myymälän täällä ensimmäistä kertaa: kaikki myytyvä tavara vaihtaa väriä kun joutuu UV-vaikutukseen eli aurinkoon. T-paitoja, kynsilakkoja, lippiksiä jne. Ihan pakko shopata :) Sylvester Stallone ja monta muuta julkimoa omistaa täällä asunnon piilossa meren rannalla. Honduras on turvallinen maa, vaikka rahanvaihtopapaikassa Elsa havaitsikin kyltin ’NO GUNS’.

Osallistuimme täällä retkelle ja se olikin tosi mielenkiintoinen. Menimme ensin perhospuistoon, jossa oli apinoita ja muita eläimiä sekä tietysti oma tila, jossa värikkäät perhoset lentää liihottivat. Elsa piti eri eläimiä sylissään ja olallaan.

Jatkoimme matkaa Carambolan kasvitieteelliseen puutarhaan, joka on amerikkalaisen miehen omistama viidakkomainen iso sademetsäalue. Siellä näimme hänen opastamanaan todellista vehreyttä ja monia kasveja, joiden hedelmät ovat meille tuttuja mutta emme välttämättä ole tienneet mistä ne tulevat: kahvi, karambola, kookos, inkivääri, avokado, lime – näistä muutamia mainitakseni. Liaanit heiluivat puista, tarzania ei kyllä näkynyt :) 

Ehdimme vielä poikkeamaan tunniksi pieneen West Endin sukeltajakylään, jossa oli värikäs pääkatu ja ihana hiekkaranta pulahtaa turkoosiin veteen.

Retkillä on aina vähän tuli pepun alla, aika on lyhyt ja jo bussista ulos ja sisään kampeaminen kestää kauan. Toisaalta kun aika satamassa on lyhyt, on retkelle osallistuminen ainoa tapa saada laajempi kuva paikasta. Muutaman tunnin pysähtymisen aikana ei uskalla kauas lähteä, laiva ei nimittäin odota ketään.

+30C

JAMAICA JA PUTOUSTELUA

5.2. OCHO RIOS – DUNN'S RIVER FALLS

Ocho Rioksessa osallistuimme retkeen, koska luvassa oli mahtava seikkailu. Elsi, Riku ja Max osallistuivat, minä olin ylimmäinen kuvaaja – oli Rikun kuvauspäivä ja minä polvivamman vuoksi olin otollinen jäämään rannalle kameranaiseksi. Putouksilla vaadittiin erityiset kengät, jotka pysähdyttiin hankkimaan matkalla.

 

Putousvaellus alkoi pieneltä ihanalta beachiltä, jossa on ensimmäinen James Bond kuvattu. Se jossa Ursula Andress keikistelee pikkupikku bikineissä ja juoksee Sean Conneryn syliin. Sitä toki oli vaikea nyt kuvitella turistien täyttämässä puistossa. Vähemmän oli Ursulaa tai Conneryä :):)

 Meidän porukka menivät käsi kädessä koko ajan toinen toisiaan tukien, vetäen ja työntäen. Alkuosuus oli jyrkkä samassa ja laittoi lihakset koetukselle, mutta tahti löytyi pian ja vaikka oli tosi paljon ihmisiä, eteni letka melko nopeasti. Katsojille oli järjestetty hyvät lavetit koko matkan ajaksi eli sain aitiopaikalta kuvata. Tosin kamera oli Rikun kännykamera, minulle tuntematon, joten toivon että sormikuvieni lisäksi tallentui riittävästi tätä ainutlaatuista tapahtumaa.

Melko iäkkäätkin henkilöt uskaltautuivat koitokseen. Kyllä joitakin sitten vedettiin ja työnnettiin oikein urakalla oppaan toimesta, mutta en havainnut että kukaan näistä sadoista ihmisistä olisi keskeyttänyt menoaan, vaikka se oli mahdollista joka laiturilavetilla. Omien sanojensa mukaan meidän nuorista tämä oli ihan superia ja iloiset ilmeetkin sen kertoivat.

Paikassa olisi ollut kiva viettää muutakin aikaa, puisto on kaunis ja siellä kojut täynnä värikästä ostettavaa. Itselleni kolahti Jamaicalla värit päähän sen verran, että piti ostaa Jamaican väreissä oleva toppi ja käsirengas. Mutta retket ovat hieman lyhyitä, aikaa ei jää rauhalliseen oleiluun tai paikallisen ilmapiirin haisteluun puhumattakaan shoppailusta. Siksi osallistuimmekin vain kahdelle retkelle lasten kanssa. Näiden kuvittelin heitä kiinnostavan ja oikeaksi valinnaksi sittemmin osoittautuivat.

+27C tänään ja todella KOSTEATA!!!